<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Eräänä Päivänä Ykspihlajassa</title>
  <updated>2019-11-08T00:13:42+02:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://pihilaja.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://pihilaja.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>halla_vanamo</name>
    <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[1.]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Ostimme talon puolitoista vuotta sitten. Minä en olisi halunnut tätä taloa mutta miehelläni oli vahva mielipide siitä että juuri tämä on meidän talomme. Hänen valintaansa vaikutti talon hinta. Sitten kun viimein suostuin harkitsemaan tätä taloa minun valintaani vaikutti idyllinen ja suojaisa piha sekä taloon tehdyt lämmitys- ja kattoremontit.<br /><br />
Minun vaatimuksestani kaikki tapetit revittiin irti ja seinät maalattiin pyyhkimisen kestävällä maalilla. Lisäksi vanhat ja haisevat muovimatot revittiin irti lattioilta ja ne korvattiin vaaleanharmaalla laminaatilla. Tiesin miten hankalaa huokoiseksi kuluneen muovimaton puhdistaminen kaikista lasten sotkuista olisi.<br /><br />
Tänään katselin olohuoneen isojen ikkunoiden suojaksi ripustamiani eri sävyisiä valkoisia ja pellavanvärisiä verhoja. Ne sopivat lattiaan ja vaaleaksi maalattuihin seiniin hyvin.<br />
Olin maalannut alunperin mustan ruokapöydän valkoiseksi jotta sekin sointuisi paremmin huoneen sävyihin. Maalasin pöytää kesällä autotallissa mutta työ vaati aikaa jota minulla ei ollut joten maalipinta jäi ohueksi ja epätasaiseksi. Sieltä täältä pöydän alkuperäinen musta väri kuulsi läpi. Pöytä pitäisi maalata uudelleen. En vain tiennyt koska sen ehtisin tekemään. Pöytään kuuluvat mustat tuolit keräsivät edelleen autotallissa pölyä. Ja edelleen mustina. Käytimme mummon vanhoja valkoisia tuoleja joiden istuinosa oli päällystetty inhottavalla marjapuuron värisellä kankaalla. Olin tottunut jo tuoleihin.<br /><br />
Huokaisin kun jalalleni roiskahti kylmää maitoa. Poika oli kyllästynyt iltapalan syömiseen ja alkanut leikkiä ruualla. Lasta ei näyttänyt haittaavan maidon tippuminen. Se oli tottunut sotkuun ja osasi kyllä touhuillaan järjestää sitä lisää. Jatkoin huokailua samalla kun hain talouspaperia ja yleispesuainetta sisältävän suihkepullon sekä tiskirätin lattianpesua varten.<br />
Tiskirätti saisi luvan muuttua nyt lattiarätiksi. Kauniin harmaa laminaattini oli pöydän kohdalta täynnä likatahroja ja roskia, seinän vieressä oli muutamia makkaranpaloja mutta en jaksanut kiinnittää niihin huomiota. Maidossa oli tarpeeksi työtä. Huomasin että maidon vieressä oli myös iso pino ruokasuolaa. Pojalla oli tapana syödä suolaa jota se kaatoi ensin sirottimesta pöydälle sievän pinon. Useimmiten en jaksanut raivota suolan syömisestä mutta koitin pitää suolasirottimen ylähyllyllä.<br /><br />
Siivottuani maidot lähdin keittiöön järjetämään tiskejä. Järjestämiseksi se näytti jäävänkin sillä huomasin tiskikoneen poistoputken olevan taas tukossa. Ostimme uuden tiskikoneen kun muutimme taloon. Talon rakentanut pariskunta oli remontoinut keittiön kymmenisen vuotta sitten.<br />
Keittiö oli hyväkuntoinen ja siinä oli puustellin kalusteet. Ne kuitenkin osoittautuivat melkeinpä kynnyskysymyksessi talon ostossa. Keittiökalusteisiin ei nimittäin kuulunut tiskikonetta eikä keittiössä myöskään ollut tiskikoneelle paikkaa.<br /><br />
Toki useita vuokra-asuntoja kolunneina tiesimme että kaapin voi poistaa ja laittaa tilalle tiskikoneen. Tässä keittiössä ei vain sattunut olemaan ainuttakaan niin leveää kaappia että sen tilalle olisi voinut tiskikoneen asentaa.<br />
Kaikkien mittauksien ja suunnitelmien jälkeen ostimme lopulta normaalia kapeamman koneen ja asensimme sen yhden kaapin tilalle. Kone oli kallis koska se oli erikoiskokoinen. Siihen ei myöskään mahtunut edes yhden päivän tiskejä joten välillä se pyöriikin useamman kerran päivässä.<br /><br />
Tiskien laittaminen koneeseen oli Miehen tehtävä ja olin useamman kerran huomauttanut siitä että ne piti huuhdella huolellisesti ennen koneeseen laittoa. Miehellä oli vain pahana tapana laittaa astiat koneeseen sellaisinaan, puuromöykkyisinä ja omenoiden tarroja pohjiin liimailtuina.<br /><br />
Nyt se oli tukossa ja käyttökelvoton.<br /><br />
Huokailin lisää ja tunsin oloni väsyneeksi.<br /><br />
Siivoaminen saisi jäädä tältä iltaa.]]></summary>
    <published>2012-04-02T22:47:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:15+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/04/1"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/04/1</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[paljon melua kirjasta]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Ehdotin Miehelle että se voisi lukea orgasmikirjan. Ei kuulemma aikonut lukea koska oli mielestään jo tarpeeksi hyvä sängyssä ja jos ei ole tarpeeksi hyvä niin voi voi. Sanoin että jos vastaava kirja oltaisiin tehty miehen orgasmista niin olisin ostanut sen ja lukenut alusta loppuun ja kahteen kertaan vaikken pitäisikään itseäni huonona sängyssä. Sanoin että lukisin sen koska haluaisin löytää kaikki mahdolliset keinot tuottaa rakkaalleni nautintoa. Sanoin myös että loukkaannuin koska kirjan lukemisesta kieltäytyminen tarkoittaa minusta sitä että en ole miehelle tarpeeksi arvokas että hän viitsisi vaivautua lukemaan yhtä lyhyttä kirjaa. Mies lähti lämmittämään saunaa ja mutisi samalla jotain siitä miten väärässä olen.]]></summary>
    <published>2012-03-20T18:23:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:18+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/paljon-melua-kirjasta"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/paljon-melua-kirjasta</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kirja Naisen Orgasmista]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Luin kirjaa naisen orgasmista ja sen lukeminen sai minut surulliseksi oman seksielämäni puolesta.

Toivoisin että mieheni lukisi saman kirjan, vaikka uskon että hän ei lue.
Eniten masensi kohta naisen erogeenisisä alueista.

"Perinteisiä erogeenisiä alueita jotka kuitenkin usein unohtuvat:
-Kaula jota kannattaa suudella
-Niska jonka suuteleminen ja käsin hyväileminen tuottaa lähes aina voimakasta mielihyvää
-sormien juoksuttaminen pitkin hiuksia ja hiuspohjaa.
-korvannipukka on tuntoherkkä varsinkin näykkimiselle ja nuolemiselle.
-nännit kuulivat naisen tuntoherkimpiin alueisiin.
-sormenpäiden nuoleminen ja näykkiminen lisää monesti kiihottuneisuutta.
-Kainalot ovat usein erittäin erogeeniset
-kyynärtaipeiden erogeenisyys jää lähes aina huomioimatta.
-Napaa ei kannata unohtaa
-Polvitaipeet saavat hyvin harvoin hyväilyä.
-varpaiden ja jalkojen hyväily ja suuteleminen tuottaa hyvin monelle naiselle erittäin suurta mielihyvää."

(lainaus Kari Heusalan kirjasta -Naisen orgasmi- )

-Niinpä niin, ajattelin kun luin tuota kohtaa. 
Tulin surulliseksi siitä että tiesin itse miten minut saisi nauttimaan, mutta en osaa edelleenkään jakaa sitä tietoa sen ainoan henkilön kanssa jolle olen antanut oikeuden koskea minua seksuaalisesti.
Tai vaihtoehtoisesti se ainoa henkilö ei osaa vastaanottaa sitä tietoa saati sitten soveltaa saamaansa tietoa käytännössä.]]></summary>
    <published>2012-03-20T11:14:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:20+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/kirja-naisen-orgasmista"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/kirja-naisen-orgasmista</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Mikä on kun ei palkka riitä?]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Mietinpä vain sitä että mitä tapahtuu sitten kun palkallaan ei vain enää elä.<br />
Kun inflaatio on nostanut kaikkea muuta rahalla hankittavan arvoa paitsi työn.<br /><br />
Kun pitäisi maksaa kaikenlaista mutta rahat eivät vain riitä.<br />
Päivähoitomaksut kallistuvat, autovero ja polttoaine kallistuu, <span style="font-size:8px;">(auto kuitenkin pakko pitää että pääsee töihin ja saa viedä lapset päivähoitoon koska kaupunki ei pysty tarjoamaan hoitopaikkaa omalta asuinalueelta</span>). Ruoka kallistuu mutta sitä on pakko ostaa (<span style="font-size:8px;">ja kalliillla lapsen erikoisruokavalion vuoksi</span>).<br />
Mutta palkkani ei nouse.<br /><br />
Tajusin että palkkani on pienempi kuin työttömyyskorvaus. Vaan työttömäksi ei voi ruveta kun on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Tulisi karenssia.<br /><br />
Mikä auttaa ahdinkoon? pitäisikö alkaa syömään enemmän suklaata jotta aivojen mielihyväkeskus aktivoituisi?<br />
Vai pitäisikö lopettaa syöminen ja ottaa virtaa alituiseen päähän mielihyvää tuovasta hallinan ja itsekurin tunteesta, anoreksiasta?<br />
Ehkä juoda enemmän viiniä ja parantaa maailmaa yksinäisinä koti-iltoina lasten nukkumaamenon jälkeen?<br /><br />
Jotain on tehtävä, nimittäin palkkani ei riitä elämiseen.]]></summary>
    <published>2012-03-18T13:57:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:22+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/mika-on-kun-ei-palkka-riita"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/mika-on-kun-ei-palkka-riita</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ei otsikkoa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Se päivä tuli tänään.<br />
Se päivä kun tajusin olevani sidottuna jokapäiväiseen tiski ja pyykkivuoreen.<br />
Sotkuun, sekamelskaan ja kolmeen lapseen.<br />
Tiedättekö että mulla ei ole mitään sananvaltaa elämässäni. Mulla on kaksi erityslasta joista toinen ei halua koskaan ulos. Mulla on vaan työtä ja rahahuolia.<br />
Ja vaikka miten teen työtä niin se raha ei lisäänny.<br />
Vaikka miten paljon maksan ja miten paljon siivoan, en silti koskaan ole tarpeeksi.<br /><br />
Tämä on superäitiyden täydellisen romahduksen päivä. Päivä jona pitkästä aikaa halusin taas kuolla.]]></summary>
    <published>2012-03-15T18:27:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:25+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/ei-otsikkoa"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/ei-otsikkoa</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[hyvä miettiä näitäkin.]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Krapuloissaan sitä tulee aina pohdittua kaikkea tyhmää jotenka mä nyt tänään pohdiskelin sitä että kun miehet* ovat mustasukkaisia naistensa seksileluille, (etenkin jos ne ovat kookkaita) niin mikseivät sitten lesbot ole mustasukkaisia niiden seksileluille? Että naisella ei ole toiselle naiselle antaa mitään sinnepäinkään olevaa korviketta niin mikseivät naiset ole 
mustasukkaisia mutta miehet ovat.

Ja tänään on tosiaan krapulapäivä. Eli kauheen lennokkaita ajatuksia ei ole mielessä lennellyt noin muutoin.


*oman empiirisen tutkimusalueeni miehet]]></summary>
    <published>2012-03-04T23:26:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:27+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/hyva-miettia-naitakin"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/hyva-miettia-naitakin</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ruuvit ja mutterit]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Otin tänään työkseni laskea nuorimman lapsen pinnasangyn pohjaa. 
Joku oli kuitenkin aikaisemmalla ruuvauskerralla ilmeisesti hukannut yhdestä ruuvista oikean mutterin joten kiroiluksi ja hikoiluksi se sitten tämäkin homma meni.
Kostoksi käänsin kaikki mutterit niin kireälle kuin sain ja piilotin jakoavaimen omaan kätkööni.]]></summary>
    <published>2012-03-02T17:28:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:29+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/ruuvit-ja-mutterit"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/ruuvit-ja-mutterit</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[lama-ajan muistelua]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Olen miettinyt tänään sitä mikä on normaalia elämää perheessä ja millainen taas epänormaalia. 

Epänormaalilla tarkoitan nyt jotain sellaista lapsena koettua traumaa joka vaikuttaa vielä aikuisenakin elämää rajoittavasti tai muuten haittaa elämää.
Itse koen että meidän perheessä eletään melko normaalia elämää. Emme liioin lelli liikaa lapsiamme mutta eivät he toisaalta jää vaille perusturvallisuuden tunnettakaan.
Välillä tosin koen huonoa omaatuntoa siitä että huudan lapsille liikaa. 

Oma kotikasvatukseni on perustunut pitkälti sille pohjalle että mitään ei olla saatu helposti tai ilmaiseksi ja lapsilta on vaadittu osallistumista kodin töihin ja toimiin. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni on ollut hyvin köyhää ja niukkaa aikaa verrattuna nykyiseen elämänmenoon, vaikka emme olleetkaan lähelläkään köyhimipiä perheitä tuttavapiiristämme. Itseasiassa olimme hyvin keskituloisia siihen aikaan. Harvoilla meni meitä paremmin mutta harvoilla huonomminkaan. 
Nyt on ilmestynyt ainakin yksi tutkimus jossa 90-luvun laman aikaan lapsuutensa eläneiden lasten menestys elämässä on koettu yleisesti heikommaksi kuin edellisen sukupolven.
Minuun tämä lama ei vaikuttanut heikentävästi vaan pikemminkin vahvistavasti. Olen 80-luvun alkupuolella syntyneitä ja muistan vielä lamaa edeltävän ajan jotenkuten ja toki sen aikaisenkin ajan. Kotikaupunkimme ei ollut kunnolla noussut isosta lamasta vielä vuoteen 2000 mennessäkään joten minä ainakaan en silloisena teininä edes muista mitään muutoksia "pikkulaman" tullessa.

Miten sitten koen köyhyyden vahvistaneen minua? 
No minulla on hyvät vanhemmat. He eivät sortuneet eivätkä romahtaneet talouskriisin aikana henkisesti. Isäni otti asuntolainaa maltillisesti ja asuimme ahtaassa ja vanhassa, mutta omassa talossa ja selvisimme korkojen noususta vaikka äitini olikin kotona lasten kanssa. Perustarpeistani huolehdittiin. Sain rakkautta ja hoivaa, minulla oli rajat ja puhtaat vaatteet. Äitini leipoi sämpylöitä ja masaliisoja pakkaseen.

Mutta edelleen; köyhyys vahvisti minua siten että olen oppinut arvostamaan pieniäkin asioita. En ota turhia taloudellisia riskejä ja olen tyytyväinen vähään. Koen että olen onnellinen kun minulla puhdasta vettä ravintoa ja turvaa. Vieläkin muistan kuinka jouduin yläasteella käyttämään isäni vanhoja villapaitoja ja nahkatakkia koska meillä ei ollut rahaa ostaa minulle vaatteita ja nykyään olen onnellinen siitä että voin itse ostaa itselleni vaatteita ja minulla on niitä enemmän kuin tarvitsen.]]></summary>
    <published>2012-03-01T21:58:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:31+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/lama-ajan-muistelua"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/03/lama-ajan-muistelua</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[sivuhuomautus]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Ihan tälleen välihuomautuksena on pakko mainita että tuntuu ettei kukaan enää kirjoita tavallista blogia, siis nettipäiväkirjaa. 


Ainakin vuodatuksen etusivulle päätyvät blogit ovat kaikki jotain "tälläisia kortteja-kakkuja-puukäsitöitä-sisustuksia olen tehnyt"

No koska minulla on muita kanavia kädentaitojeni esittelemiseen niin käytän tämän blogin suoman tilan ihan vain omien tuntejideni ja ajatusteni kirjaamiseen.]]></summary>
    <published>2012-02-24T09:37:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:34+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/02/sivuhuomautus"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/02/sivuhuomautus</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ateriankorvikkeita.]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tänään ja oikeastaan melkein kaikkina muinakin päivinä olen muntannut naamaani nutriletin ateriankorvikepatukoita. Niitä ihanan suklaisia ja makeita. Joo kyllä, eiväthän ne ole OIKEASTI terveellisiä mutta olen käyttänyt niitä korvikkeina karkkiriippuvuuteeni.

Eilen sain asioita järjestymään. Työkuviot ja ruokakuviot tuntuivat kaikki loksahtavan paikoilleen. Terveempi elämä normaalipainoisena tuntui odottavan jo kulman takana.
Kunnes illalla mies ilmoitti haluavansa erota. Koska minun kanssa tuntuu pahemmalta kuin yksin.

Tiskirätti märkänä vasten naamaa.
Matto vedettiin jalkojen alta.
Kaikki mitä olin luullut ja mihin olin uskonut meni ja hävisi kuin tuhka tuuleen tai pieru saharaan.

En ollut arvannut mitään. Kerrankin olin oikeasti onnellinen ja ajattelin että kaikki saisi jatkua samanlaisena aina ja ikuisesti. Hautaan saakka.

 No ei saa.]]></summary>
    <published>2012-02-24T01:44:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-08T00:13:37+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/02/ateriankorvikkeita"/>
    <id>https://pihilaja.vuodatus.net/lue/2012/02/ateriankorvikkeita</id>
    <author>
      <name>halla_vanamo</name>
      <uri>https://pihilaja.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
